Uusi blogisivusto luotu kuvaamaan matkaani. En ole kirjoittanut blogia kuukausiin, jopa vuoteen.. En muista milloin lopetin kirjoittamisen, mutta sen muistan että kirjoittamisen tarve oli silloin hyvin vähäinen ja oli luontevaa vain lopettaa blogi.. Nyt tuntuu, että tarvitsen mustaa valkoisella jäsentääkseni omia ajatuksia ja tunteita.
Aiempi blogini oli suuremmaksi osaksi myös omia fiiliksiä ja oivalluksia, mutta paljolti treenipainotteinen. Tavoitteellinen treenaaminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta uskon, että kaikkea aikansa ja että sydän kyllä kertoo milloin se mitäkin tarvitsee. Tavoitteellinen salitreeni muuttui crossfitiin ja juoksuun ja nyt on crossfitkin lopetettu. Sydämeni vain ei enää ollut hommassa mukana.. En koe, että olisin luovuttanut homman tai etten olisi käynyt mukavuusalueen ulkopuolella. Tein parhaani sata lasissa ja joskus jopa menin vessaan yökkäilemään treenien kesken. Sydän kaipasi vaan muuta ja heitin hanskat tiskiin. Crossfit yhteisö oli todella lämminhenkinen, mutta minun oli aika jatkaa eteenpäin.
Olen nyt käynyt satunnaisesti salilla ja tavoitteellinen treenaaminen on jäänyt takavasemmalle. Nyt kaipaan lähinnä vain hyvää oloa keholle ja mielelle.. Ei suorituspaineita ja ennätysten paukuttamista vaan ilon kautta liikkumista. Aikaa jäi enemmän henkiselle itsensä tarkastelulle ja meditoinnille.. Etenkin joulun aikaan (myös viime vuonna) koin erikoista rakkauden tunnetta sydämessä itseäni ja muita ihmisiä kohtaan ja tutkin paljon enkelikortteja ja -sivustoja.. Eipä siinä mennyt kauaa, kun jouluaattona selvisi että olen raskaana. Olo oli todella epätodellinen ja onnellinen; minun sisälläni tulee kasvamaan uusi elämä..
Väsymys on ollut vaihtelevaa. Töissä olen jaksanut tsempillä.. Silloin kun ei huvita kittaa kahvia kaksin käsin, jäljelle jää henkinen sisu jaksaa olla asiakaspalvelussa palvelualtis ja tehdä parhaansa.
Nyt viikon ajan on tuntunut iltaisin väsymys aivan ylitsepääsemättömältä. Olo on kuin vuorokausia valvonneella ja tekee tiukkaa jaksaa valvoa edes kello 22 asti ja olla kumppanille sosiaalinen ja pitää seuraa. Tästä tietysti on seurannut, että olen ollut surullinen, kun ei jaksa huomioida toista riittävästi.
Uskon, että tämäkin helpottaa aikanaan ja kaikista erikoisista tuntemuksista huolimatta olen super onnellinen, että pääsen luomaan uutta elämää.
Mielihaluista sen verran, että olen tosiaan ollut pari vuotta kasvissyyöjänä ja pyrkinyt syömään vegaaniruokaa (maidoton, munaton, lihaton, kalaton..). Edes suluissa mainitut asiat eivät ole houkutelleet millään lailla. Ennenkuin nyt. Himoitsen juustovoileipiä, voita ja kananmunia.. Uskomatonta! En ole ehdoton ja uskon kohtuullisuuteen ja siihen, että kroppa kyllä kertoo mitä se tarvitsee. Jos jossain voi vaikuttaa, niin olen ostanut luomuna ko. tuotteita.
Ensimmäinen ultra olisi 2-3 viikon kuluttua/sisällä. Sitten nähdään onko pikkukaveri hengissä ja mikä on meininki. Jos kaikki menee hyvin, laskettu aika olisi elokuun 24.
Mulla on vapaapäivä tänään (Luojan kiitos!). Oon ollut suoraan sanottuna ihan helvetin väsynyt duunissa ja viime viikkokin oli 6-päivänen työviikko. Tänään meinaan ottaa ihan chillisti, vähän pestä pyykkiä, käyttää kissoja ulkona, vähän opiskella (duunin puolesta verkkokoulutus) ja pyrkiä myös liikkumaan (kotijumppaa). Pyrin tekemään treenin 3x viikkoon kroppaa kuunnellen. Huomaa heti, että syke pomppaa heti kattoon ja tulee huono olo, jos vetää liian kovilla sykkeillä. Mutta siitä huolimatta olen treenannut himmaillen, koska siitä tulee niin hyvä olo ja nyt täytyy yrittää pitää itsestä huolta kahden edestä. Levätä, syödä hyvin ja liikkua sopivasti, unohtamatta sielun ravintoa (ystäviä, mukavia hetkiä, naurua..)
Ihminen on psyko-fyysinen-sosiaalinen olento ja sitä tulisi ruokkia kaikilla sen osa-alueilla. Jos yksikin osa-alue jää liian vähälle huomioille, alkaa oireilu aika nopeasti.. Uskon myös, että elämä on testi. Se asettaa sun tielle tarkoituksella erilaisia tapahtumia ja nostaa sut niiden avulla aina ylemmäs ja kehittää sieluasi. On parempi ettemme ymmärrä ihan kaikkea mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu, on vain luotettava että korkeampi voima kantaa. Meidän kaikkien sisällämme on ymmärystä suurempi voima, jonka voimme saada käyttöömme kun motivaatio ja tahto on riittävän suuri..
Aiempi blogini oli suuremmaksi osaksi myös omia fiiliksiä ja oivalluksia, mutta paljolti treenipainotteinen. Tavoitteellinen treenaaminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta uskon, että kaikkea aikansa ja että sydän kyllä kertoo milloin se mitäkin tarvitsee. Tavoitteellinen salitreeni muuttui crossfitiin ja juoksuun ja nyt on crossfitkin lopetettu. Sydämeni vain ei enää ollut hommassa mukana.. En koe, että olisin luovuttanut homman tai etten olisi käynyt mukavuusalueen ulkopuolella. Tein parhaani sata lasissa ja joskus jopa menin vessaan yökkäilemään treenien kesken. Sydän kaipasi vaan muuta ja heitin hanskat tiskiin. Crossfit yhteisö oli todella lämminhenkinen, mutta minun oli aika jatkaa eteenpäin.
Olen nyt käynyt satunnaisesti salilla ja tavoitteellinen treenaaminen on jäänyt takavasemmalle. Nyt kaipaan lähinnä vain hyvää oloa keholle ja mielelle.. Ei suorituspaineita ja ennätysten paukuttamista vaan ilon kautta liikkumista. Aikaa jäi enemmän henkiselle itsensä tarkastelulle ja meditoinnille.. Etenkin joulun aikaan (myös viime vuonna) koin erikoista rakkauden tunnetta sydämessä itseäni ja muita ihmisiä kohtaan ja tutkin paljon enkelikortteja ja -sivustoja.. Eipä siinä mennyt kauaa, kun jouluaattona selvisi että olen raskaana. Olo oli todella epätodellinen ja onnellinen; minun sisälläni tulee kasvamaan uusi elämä..
Nyt olen raskausviikolla 9+1.
Alkuraskauden aikana ihmetystä herätti rintojen kasvaminen. Minulla on aina ollut pieni etuvarustus ja nyt sitten ihmettelen, kun naisellisia pehmeitä muotoja alkaa pikkuhiljaa näkymään. Seuraava vaihe oli aamupahoinvointi ja siinä sitten jäivät ekaksi rakkaat aamun vihersmoothiet ja rasvakahvit. Lähinnä kaurapuuroa sain aamulla alas ja kahvit jäivät ainakin viikoksi..Väsymys on ollut vaihtelevaa. Töissä olen jaksanut tsempillä.. Silloin kun ei huvita kittaa kahvia kaksin käsin, jäljelle jää henkinen sisu jaksaa olla asiakaspalvelussa palvelualtis ja tehdä parhaansa.
Nyt viikon ajan on tuntunut iltaisin väsymys aivan ylitsepääsemättömältä. Olo on kuin vuorokausia valvonneella ja tekee tiukkaa jaksaa valvoa edes kello 22 asti ja olla kumppanille sosiaalinen ja pitää seuraa. Tästä tietysti on seurannut, että olen ollut surullinen, kun ei jaksa huomioida toista riittävästi.
Uskon, että tämäkin helpottaa aikanaan ja kaikista erikoisista tuntemuksista huolimatta olen super onnellinen, että pääsen luomaan uutta elämää.
Mielihaluista sen verran, että olen tosiaan ollut pari vuotta kasvissyyöjänä ja pyrkinyt syömään vegaaniruokaa (maidoton, munaton, lihaton, kalaton..). Edes suluissa mainitut asiat eivät ole houkutelleet millään lailla. Ennenkuin nyt. Himoitsen juustovoileipiä, voita ja kananmunia.. Uskomatonta! En ole ehdoton ja uskon kohtuullisuuteen ja siihen, että kroppa kyllä kertoo mitä se tarvitsee. Jos jossain voi vaikuttaa, niin olen ostanut luomuna ko. tuotteita.
Ensimmäinen ultra olisi 2-3 viikon kuluttua/sisällä. Sitten nähdään onko pikkukaveri hengissä ja mikä on meininki. Jos kaikki menee hyvin, laskettu aika olisi elokuun 24.
Mulla on vapaapäivä tänään (Luojan kiitos!). Oon ollut suoraan sanottuna ihan helvetin väsynyt duunissa ja viime viikkokin oli 6-päivänen työviikko. Tänään meinaan ottaa ihan chillisti, vähän pestä pyykkiä, käyttää kissoja ulkona, vähän opiskella (duunin puolesta verkkokoulutus) ja pyrkiä myös liikkumaan (kotijumppaa). Pyrin tekemään treenin 3x viikkoon kroppaa kuunnellen. Huomaa heti, että syke pomppaa heti kattoon ja tulee huono olo, jos vetää liian kovilla sykkeillä. Mutta siitä huolimatta olen treenannut himmaillen, koska siitä tulee niin hyvä olo ja nyt täytyy yrittää pitää itsestä huolta kahden edestä. Levätä, syödä hyvin ja liikkua sopivasti, unohtamatta sielun ravintoa (ystäviä, mukavia hetkiä, naurua..)
Ihminen on psyko-fyysinen-sosiaalinen olento ja sitä tulisi ruokkia kaikilla sen osa-alueilla. Jos yksikin osa-alue jää liian vähälle huomioille, alkaa oireilu aika nopeasti.. Uskon myös, että elämä on testi. Se asettaa sun tielle tarkoituksella erilaisia tapahtumia ja nostaa sut niiden avulla aina ylemmäs ja kehittää sieluasi. On parempi ettemme ymmärrä ihan kaikkea mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu, on vain luotettava että korkeampi voima kantaa. Meidän kaikkien sisällämme on ymmärystä suurempi voima, jonka voimme saada käyttöömme kun motivaatio ja tahto on riittävän suuri..
Nyt syömään aamupalaa!
 |
| Ruis-auringonkukansiemen leipää, luomu goudajuustoa, luomuvoita, kurkkua, tomaattia, luomumunia, tummapaahtoista kahvia kauramaidolla.. |
